Viikonloppu menee siis makoillessa, mutta onneksi jokaisessa arkipäivässä on pelastuksensa: Suurin Pudottaja. Finaali oli kerrassaan huikea ja ihanaa nähdä, kuinka ihminen voi itse pelastaa itsensä. Se saattaa vaatia hyppysellisen muiden sysäystä ja rääkkäystä, mutta onko parempaa asiaa kuin saada oma elämänsä takaisin? PT:nä haluaisin itsekin auttaa ylipainoisia ihmisiä ja nähdä, kuinka he minun avustuksellansa tekevät itselleen suurimman palveluksen elämässä.
Tässä kauden 9 voittaja Michael. Mies pudotti huimat 119 kiloa. Lähtöpainoa miehellä oli 238,5 kiloa.
Tässä toiseksi tullut kaunis Ashley. Michael ja Ashley olivat molemmat talon isoin mies ja nainen, mutta olivat finaalissa paljon pienempiä kuin usea kisasta aiemmin pudonnut kanssakilpailija, joiden lähtöpaino oli huomattavasti pienempi.
Nyt kysymys kuuluukin: Miten viettää arki-illat ilman Suurinta Pudottajaa. Treenaus on hyvä vaihtoehto, mutta silti sitä jää kaipaamaan pientä ilon tunnetta toisten onnistumisten puolesta. PT:n töitä odotellessa siis.
Tänään oli toinenkin ilonaihe; meidän pieni karvainen lapsi täytti vuoden. Lahjaksi poika sai vessapaperirullan ja kämppä on myös sen näköinen. Mitä sitä ei lapsensa ilon vuoksi tekisi? :)
Meillä koirakin syö terveellisesti ;)
Tänään piti siis alkaa massakausi, mutta sekin siirtyy. Tätä päivää oli odotettu kuusi viikkoa ja nyt kävi näin. Mutta ensi viikolla uusdella innolla ja hyvin levänneenä.
Ihanaa viikonloppua ja nauttikaa! Syökää vaikka hieman suklaata palkkioksi tätä viikosta, niin minä teen ;)
-Tiia