perjantai 12. syyskuuta 2014

Stressiä, sairastelua, töitä, dieetti... dieetti? Oh shit, dieetti!!!

Viime viikot on olleet ehkä hektisimpiä koskaan. Kolmea eri duunia ja omat treenit päälle, niin huhhuh. Viime viikonloppuna lauantai-ilta on ensimmäinen hetki, ettei ollut pakko tehdä mitään. Sunnuntai piti olla vapaa, mutta kappas, sinnekin ilmesty palaveri. Kukahan vois kellot seisauttaa?
Välillä tuntuu, ettei ehdi edes puhelimeen vastata. Vaikka kiire onkin vaan tunne, kyllä se painaa päälle välillä niin, ettei tunnu henkeä saavan eikä ajatus kulje. Hengähdystaukoa ei voi (mukamas) ottaa, koska paletti leviää viimeistään sillon käsiin. Kuulostaako tutulta?

Kroppa alko varottelemaan stressistä jo melkein kolmisen viikkoa sitten. Itse reagoin stressiin aina ensin kropallani ja joka kerta samat oireet ilmaantuu ennen kuin stressin ees ite tunnistaa henkisesti. Niin kävi taaskin ja lääkekaapille vei tie.

Koska tällöinkään ei vielä tajunnut jarrutella, nyt ollaankin sitten kunnolla kipeenä. Stressi laskee tunnetusti vastustuskykyä, mutta arvatkaa vaan ajattelinko sitä sillon kun paino vaan eteenpäin kuin höyryveturi. Jos näin matalalla kuumeella ja vähäisellä rää'ällä selvitään, niin pääsen ainaki helpolla!



Keskiviikkona kerkesin kuitenkin pyörähtämään toimistolla kuntotsekissä ja palaveeraamassa äijien kanssa. Oma suurin huolenaihe oli takapuoli, koska se on nyt useemman viikon saanu kolme kertaa viikossa osumaa. Luulis jotain tapahtuneen ja niin olikin! "Kyllä se on kasvanu, ei oo enää lättäperse." Ah, kiitos Bull! Nyt kuitenkin luovuttiin yhdestä alakropan treenistä ja hyvä niin, jotta saa kroppa taas palautua rauhassa... Nyt se tuntu olevan jokasen uuden treenin kohdalla aivan rikki vielä edellisenkin jäljiltä.



Aihe, jonka olin jo unohtanu oli dieetti. Äijät otti sen puheeksi ja meinasin, että katsotaan vaan tarkaan päivämäärä joulukuun alulta koska alotetaan, mutta kappas, dieetti aikaistukin. Nyt sitten alotetaan marraskuun alusta. Jännittää ja pelottaa aivan hulluna. Vaikka eihän se elämä siitä sen kummemmin muutu, niin kyllä tää tuntuu uuden alulta.
Yli 60 viikkoa on kovaa duunia takana ja 6 viikkoa vielä edessä. Sitten alkais tiristely ja ne, ah niin ihanat, aamuaerobiset. Toivotaan, että muutamat asiat alkais rullaamaan niin ei tarttis niillekään herätä enää sillon 04:15 aamulla :)
Ruokamäärät pysy samoina eli jättmäisinä! Kyllä edelleenkin tulee aamusin itkua väännettyä syödessä ja pakko pitää taukoja, kun yksinkertasesti loppuu tila kesken vatsasta. Mut oma valinta, itepähän halusin tätä ;)

Nyt haluun toivottaa kaikille kisaajille aivan älyttömästi tsemppiä huomiselle! Extratsempit omille tiimiläisille. Loistakaa ja rock the stage! ;)

-Tiia

P.S. Vielä ehtii osallistua Fitverstaan facebook sivuilla kilpailuun, jossa palkinnon arvo huimat 477€!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti