Tunteet potenssiin sata (dieettiviikko 11)

Hankalampaa, vaikeampaa, ihanampaa, kamalampaa, enegisempää, väsyneempää, ihastuneempaa, paskempaa, nälkäsempää, positiivisempaa... Kaikki tunteet on korostuneet taas ja tuntuvat kertaantuvan potenssiin sata. Valmentajan kanssa pidettiin tästäkin aiheesta palaveria puoltoista viikkoa sitten ja syynä on estrogeenin jyllääminen. Oikein hävettää, kun ei tartte kuin puhua äidin kanssa puhelimessa ja itku tulee samantien... ihan sama missä on: bussissa, töissä, kaupassa, kotona. Samaa tahtia pinna kiristyy ja huomaa, ettei siedä enää oikein mitään. Sellaset asiat ärsyttää, joita ei normaalisti edes huomais: lapsen itku bussissa, joku rummuttaa pöytää jatkuvasti tai toistaa tiettyä sanaa koko ajan, vanhempi rouva hidastelee edessä kaupan käytävällä... Pää meinaa räjähtää koko ajan ja koko ajan saa kasata itseään ja ajatuksiaan. Totesin perjantaina ääneen, että kyllä on ollut läheisillä mussa kestämistä, huhhuh.

Ens viikon jälkeen se olin 12 viikkoa dieettiä takana ja 12 edessä. Eli puolväli kolkuttelee. Tai itseasiassa se olis 11 viikkoa jäljellä, koska viimeistely viikkoa ei lasketa (nutellaa ja riisikakkuja <3). Eli siihen euforiseen olotilaan olis vajaa kolme kuukautta ENÄÄ. Sit saatte Tiian takasin! Arnoldsin donitsi käteen kisojen jälkeen ja taas se hullu on palannu! :D

Haaveilua, haaveilua... Tässä kaks reseptiä, joita tuun todellakin kokeilemaan dieetin jälkeen! Ja nää on vieläpä terveellisiä herkkuja :o reseptejä Instagramissa @feelgoodfoodie ja @instafitfoodz

Maitotuotteiden lähteminen ruokavaliosta oli ottavinaan koville, mutta eipä tää nyt niin kauhiaa ole ollut. Munaa, munaa, munaa... ja mantelimaitoa. Nyt on vaan kehiin astunu vahvasti mausteet, etenkin kaneli ja kardemumma. Päivien pelastajat. Kovin kolaus oli, että välipalarahka karamellikastikkeineen vaihtui salaattiin ja lihaan. Sokerihammas kolkuttelee koko ajan ja toi oli hyvä helpotus siihen.

Viikko oli toisaalta helpompi kuin aiemmat, koska puolet aamuaerobisista korvattiin intervalleilla. Se tarkoittaa sitä, että taas kaks aamua lisää viikkoon, jolloin saa rauhassa syödä kotona aamupalaa ja heräillä. Samantien otin kylläkin sen rutiinin, että sama se meneekö lenkille vaiko ei, herätyskello soi 05:30. Työthön alkaa mulla vasta kahdeksalta mutta onpahan aikaa aamulla. Rakastan laiskoja aamuja ja miksei aloittais aamuaan jollain mitä rakastaa? Laiskuus, aikaa, puuroa, kinuskikastiketta ja kahvia. Perfect!

Muutaman viikko tuli kulutettua viikonloput kotisohvalla ja nyt oli hyvä hetki yrittää tuulettua. Perjantaina suunnattiin siis baareilemaan sillä lopputulemalla, että järkihän se oli mikä tuulettu ihan vaan sen takia, että ärräpäät raikas ja tatti kasvo otsassa. Ei, dieetillä ei kestä kännisiä ihmisiä ihan hirveesti. Eikä suuria ihmismassoja. Eikä kännisiä suuria ihmismassoja. Ilta alkoi aika myöhään ja kesti jopa pari tuntia. Mahtava suoristus tytöt! :D Unta tuli plakkariin jopa nelisen tuntia.. taas ois valmentaja ja äiti ylpeitä.

Eilen lauantaina sain takapuolen juurrutettua sohvaan ja se ei siitä sitten noussukaan koko päivänä, luojan kiitos! Päikkäritkin piti ottaa, mut en kyllä tiedä mihin ne unohtu.
Eiku oho... hyvä muisti: kyllähän mä treenasin! Ja hyvin treenasinkin. On taas valkulla ollu oman dieettinsä tuomat mielikuvituksen hedelmät kypsymässä kun on mun uutta ohjelmaa tehnyt. Löysin salilta vekottimen jota inhoon, etenkin kun sitä käyttää monta kertaa 2 minuuttia kerrallaan... askelkävelyyn. Sitä saa mitä tilaa. Yks tankkauspäivä siis, kiitos!

Tänään poseteltiin ja yritettiin huoltaa kehojamme ihanan Katan kanssa (Katan blogiin löydät tiesi muuten tästä). Mulla kävi sitten aika ohrasesti (onneks kävi kuitenkin nyt!), kun oli tarkoitus, että poseeraan kisabiksujen alaosan kanssa: connectori katkes. Eli uusia connectoreita ostamaan. Nyt siis poseerattiin vaan naruissa, ei auta itkut ja vaikerrukset.

Puhuttiin tossa jo jouluna kasvojen kaventumisesta ja oli pakko kattoo, että onko sitä muka jotain tapahtunnu... Huppista hei ;D

Ens viikolla olis tiedossa kaikenmoista kivaa: PT-päivät, huomenna kuntotsekkiä jaja.. salaisuuksia ;) Niistä lisää toivottavasti myöhemmin.

Nyt hiljenen ja painun iltavanukkaani seuraan, ihanaa alkavaa viikkoa. Stay strong and keep it going! :)

Mul ei ollu mitään muut ku mahdollisuus
Ja tieto siitä että mitä tahdon voin saavuttaa
Kovalla duunil asiat vaan onnistuu
Kokeillaan ja sit taas noustaan jos kaadutaan
Hanskat ei tipahda
Periks ei anneta
Ne sanoo "et pysty, et voi, ei kannata"
Mun korvissa se kaikki kuulostaa haasteelt
Ne saa luun kurkkuunsa kun tulosta taas teen
Jatkan, jaksan vaikka väkisin
Jos ois helppoo, kaikki tekis niin
Mus on voima jota en voi vaimentaa
Pusken täysii aina vaan
Mun ei täydy vaan mä saan

Elastinen - Eteen ja ylös

-Tiia