Onnen lähteillä

Koska viimeisin puoli vuotta on elämässä ollut aikamoista myllerrystä niin tunne puolella ja käytännössä, olen saanut paljon ihanan tsemppaavaa palautetta siitä, kuinka positiivisella asenteella olen silti liikkeellä ja kuinka olen vahva ja määrätietoinen nainen olen. Tässä vaiheessa voin vain huokaista ja kiittää kaikkia tsempistä ja avusta jota olen saanut. Kiitos <3 

Siksi ajattelinkin perehtyä aiheeseen "Kuinka pysyä vahvana ja olla aidosti positiivinen ja onnellinen?". 

Tärkeimpänä asiana nostaisin jalustalle seikan, että on vahvuutta olla joskus heikko. Kukaan ei jaksa olla aina vahva, eikä meistä ketään ole sellaiseksi luotukaan. Keskustellessani ystäväni kanssa selviytymisestä (koska elämäntilanteemme olin pitkälti sillä hetkellä sama) ja kysyessäni häneltä neuvoa, kuinka jaksaa arjessa, hän vastasi minulle: "Anna itselles lupa romahtaa. Itke ja raivoa, kokoa itsesi ja jatka taas mitä olitkaan tekemässä." Tällä asenteella lähdin liikkeelle ja yllätyin: en romahtanut kertaakaan ja varmaan juurikin siksi, etten enää pelännyt sen tapahtumista. Tiesin, että jos niin kävisi, se olisi ihan ok. Kukaan ei syyllistäisi ja osoittaisi sormella, ei ainakaan kukaan muu kuin minä itse (mikäli en asian kanssa olisi sinut). 

Toisena neuvona hän sanoi minulle:"Mene takasin töihin." Menin ja rutiinit oli pitkälti se, mitä elämä kaipasi. Koska sisällä myllersi, oli super tärkeää, että elämä oli muutoin järjestyksessä. Asioilla on tapana järjestyä, kun pistää ne järjestymään. Rutiineihin palaaminen on helpoin keino aloittaa se projekti. 

Oikeastaan yhtä korkealle ensimmäisen jalustan kanssa nostaisin ystävät. Muista pitää huolta, että he ovat. Ja olemisella en tarkoita, että ne olisivat pakostikaan joka päivä läsnä, mutta ne olisivat vastassa ihan sama milloin soittaisit tai kuinka kauan sitten olisit soittanut viimeksi. 

Ystävistä päästään siihen, jonka oivaltamiseen meni itsellä liian kauan: kokoa ympärillesi positiivisia ihmisiä, jotka saavat sinut hyvälle tuulelle ja tuovat onnea elämääsi. Itse olin jopa röyhkeä ja karsin elämästäni ihmisiä, jotka henkivät negatiivista energiaa ja vaikka menetin usean kaverin ka tärkeänkin ihmisen, en sitä kadu. Niin kauhealta ja karulta kun se kuulostaakaan. Täällä eletään vain kerran, tehdään siitä siis kaikin puolin mielekästä, edes sen kerran. 

Kuitenkin suurin arvo kaikista on: "Rakasta ja kunnioita itseäsi." Jos et, ei kukaan muukaan voi sinua ainakaan kunnioittaa. On tiedettävä oma arvonsa ja sehän on selvää: meistä kaikki on arvokkaita ja tärkeitä! Vaikka kaikki ei menisi aina putkeen, itseään kunnioittava ja rakastava ihminen osaa ajatella: "Saan vielä jotain paljon parempaa!" eikä vajota synkkyyteen ja mietitä, miksi siinä tilanteessa ollaan... Tai ainakaan jäädä sitä vatvomaan. 

Elämä rullaa ja on ihanaa! Jokaisessa hetkessä on jotain arvokasta ja jollei ole, olet väärän asian äärellä! 

Ihanaa, onnellista ja positiivista viikkoa! 

-Tiia